tiistai 17. tammikuuta 2017

GIRONA ME ENAMORA


Hello and a very merry 2017 everyone! I'm drowning under the pressure of the exam period at the moment, but I just needed to share some photos from the trip to Girona we made last weekend. Barcelona is in a difficult position if you want to travel in Spain, since it's in the Northern coast, far from cities like Madrid, Seville or Bilbao. That's partly the reason why we have only visited some of the tiny towns nearby Barcelona, but suddenly I realized that Girona is only half-an-hour from Barcelona! Things escalated quickly, as they tend to do, and the morning we were sitting on a train.

I honestly didn't have any expectations of Girona. I knew that they have a Salvador Dalí Museum, but that was about it. That's why I was so blown away, when we were greeted by a charming city. Old buildings made of stone, with wild plants covering half of their walls. Narrow streets accompanied by numerous small cafes and chocolateries. As the sun started to set, the street lights created a dreamy lighting in between the walls and arcs. And in the middle of all this there was a river, running through the colourful houses and heading towards the Mediterranean Sea. Before hopping on the return train we still had time to enjoy some hot chocolate and freshly baked chocolate croissants, yum. All in all, Girona was a magical mix of a medieval theme park and the old town of Florence, and I'll definitely have to visit it again (but in spring, because I was freezing my butt off). 

Hejsan ja ihan huippua alkanutta vuotta 2017! Täällä tenttijakso puskee päälle apinanraivolla eikä päässä tällä hetkellä pyöri mitään muuta kuin aktiopotentiaalit ja zygootit, mutta mun oli aivan pakko tulla kertomaan teille toissaviikonloppuisesta reissusta Gironaan. Barcelona on Espanjan sisällä matkustelun kannalta vähän hankalassa paikassa - pohjoisrannikolla, kaukana Madridin, Sevillan ja Bilbaon kaltaisista kaupungeista, Portugalin rajasta puhumattakaan. Siksi olemmekin tähän asti tyytyneet seikkailemaan vain lähiseudun pienissä rantakaupungeissa, mutta yhtäkkiä sain päähäni, että onhan tuossa reilun puolen tunnin matkan päässä Girona! Seuraavana aamuna istuummekin sitten Gironaan puksuttavassa junassa ihmettelemässä katalonialaista maaseutua.

Mulla ei ollut Gironasta oikeastaan mitään odotuksia. Tiesin, että siellä on Salvador Dalí-museo, mutta mun tietämys loppui siihen. Yllätys oli täydellinen, kun meitä vastassa olikin aivan lumoava kaupunki. Vanhat kivitalot, joiden seinät olivat suurimmalta osin villiviinin peitossa, reunustivat kapeita, mutkittelevia katuja. Pieniä kahviloita ja suklaapuoteja siellä täällä. Illan hämärtyessä katuvalot loivat suorastaan maagisen valaistuksen muurien ja holvikaarten kupeeseen. Ja kaiken keskellä joki, joka virtasi kaupungin halki kohti Välimerta. Ennen paluujunaan nousua ehdimme vielä hörppiä kaakaot ja syödä vastaleivotut suklaacroissantit, nam. Kaiken kaikkiaan Girona oli taianomainen sekoitus keskiaikaista teemapuistoa ja Firenzen vanhaakaupunkia, ja sinne on ehdottomasti pakko suunnata uudestaan (tosin keväämmällä, tällä kertaa sää oli lievästi sanottuna hyisen kostea).

2 kommenttia :

  1. Vau mitä kuvia ♥ kävittekö niillä arabialaisilla kylpylöillä (vai mitä ne olikaan)?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Harmi kyllä oltiin liikkeellä sunnuntaina ja kylpylät oli kiinni :/

      Poista