maanantai 20. toukokuuta 2013

Argentina pt. 2 : Córdoba


Moje 3 - Ljubav e svuda

Oliskohan aika palailla näiden Argentiina-postausten pariin? Mä oon viime päivinä ollu niin jumissa tän blogin kanssa ettei mitään rajaa, järkevästi kirjoittaminen tuntuu vaan jotenkin tosi vaikeelta. Mut nyt lupaan yrittää vähän ryhdistäytyä koska mulla on sata ja yks postausta tehtävänä teille! Älkääkä käsittäkö väärin, mä oikeesti rakastan bloggaamista, välillä vaan tulee tälläsiä kausia ettei mikään oikeen suju.

Buenos Airesista suunnattiin siis lähestyvän myrskyrintaman takia Iguazun sijaan Córdobaan, eli Maxin kotikaupunkiin ja mun ihanaan vaihtokaupunkiin. Ihan alkuun taas pieni faktapläjäys: Córdoba on Argentiinan toisiks suurin kaupunki ja siellä asuu noin 2 miljoonaa ihmistä. Se on Córdoban provinssin pääkaupunki ja sijaitsee hiukan Buenos Airesia pohjoisempana, lähes keskellä Argentiinaa. Córdoban kaupungille tosi kiva ominainen juttu on jatkuvasti horisontissa siintävät Córdoban sierrat, eli ihanat melko matalat vuorijonot! Mä itse rakastan Córdoban sierroja ja vaihtovuonna kolusinki monet niiden pikkukylät ja -kaupungit läpi.


Tultiin Córdobaan siis toisin sanoen yllätyksenä, eli kenelläkään ei ollu mitään hajua siitä että matkasuunnitelmat oli muuttunu. Majoituttiin bussissa vietetyn yön jälkeen hotellille ja suunnattiin sieltä sit yllättämään ihmisiä! Ensin käytiin moikkaamassa Maxin tädin perhettä ja sen jälkeen Maxin siskoa Melodya (jolla on pieni Uma-vauva) ja sen poikaystävää. Ja voi vitsit miten Melody alko huutamaan, se vaan kirku ja itki kilpaa säikähtäneen Uman kanssa :D pienen rauhottumisen jälkeen Mel kerto, että koko perhe oli suunnitellu meille yllätystervetuliaisjuhlia ja keksittiin, että mä ja Maxihan voitais järjestää niille nyt kunnon yllätys! Tehtiin niin, että Mel soitti kaikille ja valehteli, että Maxi oli muka lähettänyt sille viestin, että oltais illalla Córdobassa, ja kaikkien pitäis kokoontua Melin kotiin jotta ne vois järjestää mulle ja Maxille yllätysjuhlat. Mä ja Maxi sen sijaan piilouduttiin yläkertaan ja Melin kutsuessa muut pihalle hetkeks livahdettais alakertaan keittiön pöydän ääreen istumaan ja kun kaikki tulis takas sisälle niin yllätettäis ne täysin! Ja niinhän siinä kävikin, mut voi apua miten mua jännitti kun oltiin yläkerrassa piilossa ja kuultiin kaikkien saapuvien ihmisten tutut äänet... Loppuilta menikin siinä jutellessa, nauraessa hulluna ja vähän itkeskellessäkin, oli niin ihana nähdä kaikkia pitkästä aikaa.


Mä vietin Córdobassa varmaan elämäni lyhyimmät ja kiireisimmät kaks viikkoa. Asuttiin Melodyn kotona, mut ihan oikeesti vietin siellä aikaa vaan nukkuessa ja sitäkin ihan liian vähän. Joka päivä piti nähdä joku ja mennä johonkin, parhaassa tapauksessa jopa kolmeen paikkaan saman päivän aikana. Ja Córdoban kokoisessa kaupungissa se on vähän vaikeeta! Kokoon kun lisää jäätävän huonon julkisen liikenteen niin paikasta A paikkaan B pääsemiseen saattaa kestää jopa pari tuntia. Córdobassa ei oo metroa eikä bussilinjoilla oo minkäänlaisia aikatauluja, joten siinähän meet bussipysäkille ja toivot parasta. Nimim. kerran yli tunnin bussia odottanut :D


Córdobassa pysyteltiin siis tällä kertaa aika paljon kaupungin sisällä, mut käytiin myös pariin otteeseen moikkaamassa Maxin vanhinta siskoa ja sen miestä Carlos Pazissa, mikä on pieni lomakaupunki järven rannalla vajaan tunnin matkan päässä Córdobasta. Kuvitelkaa semmonen vuorten juurella avautuvasta järvestä alkava pienten kaupunkien ketju, joka mutkittelee vuorten välistä ja rinteitä menevää joenvartta pitkin ja on täynnä pieniä taloja uima-altaineen ja palmupuutarhoineen. Carlos Paz on just sellasen kaupunkiketjun isoin kaupunki, joka talvisin melko unelias pikkukaupunki ja kesäisin muuttuu supersuosituksi bilepaikaksi discovaloineen. Käytiin yhtenä päivänä saman kaupunkiketjun toisessa päässä sijaitsevassa CP:tä paljon pienemmässä kylässä nimeltä Playas de Oro (Kultaiset rannat), jossa vietettiin ihana päivä joenvarrella piknikin, auringonoton ja uimisen merkeissä!


Monet vaihtarit sijoitetaan Córdoban alueelle, mut hirveesti muita ulkomaalaisia sinne ei sitten tulekaan. Kyseessä ei siis todellakaan oo mikään Buenos Airesin kaltainen turistikaupunki, joten luonnollisesti tällästä blondia on tuijotettu ja osoiteltu vaihtovuodesta lähtien. Córdoba on ehkä vielä pahempi kuin Aires vislailun ja huutelun suhteen, koska ei siellä vaan yksinkertaisesti oo muita kuin tummatukkaisia nappisilmiä ja sinisilmäinen blondi herättää luonnollisesti huomiota :D Córdoba on kuitenkin paljon Airesia turvallisempi enkä tunne oloani yhtään epävarmaksi vaan pystyn ihan normaalisti liikkumaan yksin kaupungilla. Ihmiset, joihin Córdobassa kannattaa suhtautua varauksella, on "negrot" ("mustat"), jotka ei siis tarkoita mitään afrikkalaisia maahanmuuttajia, vaan ihonväriltään hiukan normaalia italialais/espanjanlaistyylistä argentiinalaista tummempia tyyppejä, jotka tulee lähes poikkeuksetta alemmista yhteiskuntaluokista. Niillä on usein myös kaikenmaailman lävistyksiä ja ihmeellisesti värjättyjä hiuksia, esimerkiks monet negronaiset blondaa hiuksiaan jatkuvasti sillä tuloksella, että niistä tulee jäätävän kusenkeltaiset. Negrot on usein niitä, jotka haastaa riitaa, varastaa ja tekee muita rikoksia, mut ei niitäkään pelätä tarvii. Negrot on myös kyllä rakennusmiesten ohella pahimpia huutelijoita ja peräänvislailijoita.


Vioistaan huolimatta Córdoba on ja tulee aina olemaan mulle toinen koti. Siellä on kaikki ihanat ihmiset, tutut paikat ja toinen perhe. Eikä niitä vikojakaan loppujen lopuks oo niin paljon! Oli aivan mahtavaa päästä näkemään vanhat tutut pitkästä aikaa ja tutustua myös moniin uusiin ihmisiin, kuten Melodyn poikaystävään Lucakseen ja niiden ihanaan pikkuvauvaan. En olis kyllä ikinä uskonu sillon kun lähdin vaihtovuoden lopussa Argentiinasta, että kun palaisin niin Melillä olis vauva! Mä muistan mikä shokki se vauvauutinen oli aikoinaan ja Maxikin masisteli monta päivää, eihän me edes tunnettu Lucasta! Mut nyt oli ihana nähdä et kaikesta selviää ja muuttuneista elämäntilanteista huolimatta ihmiset pysyy samoina. Kaikkein vähiten oli kuitenkin muuttunut itse Córdoba - yhtä kaoottinen, sekasortoinen ja ihana kuin ennenkin!

Mitäs tykkäsitte tästä postauksesta? :) jos jäi kysyttävää niin kysykää ihmeessä!

Translation: Only in Finnish this time, sorry :/ a travel story about our time in Córdoba!

14 kommenttia :

  1. Voi Córdoba, querida! Se on ehkä ainoa kaupunki Argentiinassa, jossa voisin kuvitella joskus asuvani vielä. Ihania kuvia.

    Mua jäi kyllä hämäämään tuo aikamoinen yleistäminen "negrojen" suhteen. Niin argentiinalaista, vaikkei siellä muka rasismia ole. En tiedä onko sulla nimenomaan ollut huonoja kokemuksia ja sen perusteella yleistät, vaan onko tämä vaan tarttunut muilta paikallisilta. Host-siskojeni ajatusmaailma oli hieman samanlainen, mutta näin onneksi sen ohi (más allá) työskennellessäni Córdoban "villoissa" -slummialueilla. Lävistyksiä, halpaa histen blondausta ja huutelua harrastavat kyllä yhtä paljon muistakin yhteiskuntaluokista tulevat argentiinalaiset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo oon ihan samaa mieltä, varsinkin mun hostsiskot oli just tollasia "negrovastaisia" ja välillä kyl ärsytti. Mulla oli koulussa pari inhottavaa negroa ja pari kaveria joutu niiden ryöstöyrityksen kohteeks, mut muuten mulla ei oo mitään niitä vastaan. Mä huomasin Argentiinassa et monet oli inhittavan rasistisia esim. bolivialaisia kohtaan ja se kyl ärsytti!

      Poista
  2. Beautiful photos, love your looks! :D

    xx MJ
    http://shopaholic-thoughts.blogspot.pt/

    VastaaPoista
  3. Ihania kuvia, kaikki on niin värikkäitä ja täynnä elämää!! :)

    xoxo
    Susanna
    http://susanna-beentheredonethat.blogspot.com

    P.S. oot ihan SUPERkaunis!!

    VastaaPoista
  4. Voi mäkin oon käynyt Cordobassa kun olin matkalla Airesista Boliviaan, en ollut siellä montaa päivää mutta ihan positiiviset fiilikset jäi! Miten muuten Maxi on sopeutunut takas Suomeen teiän reissun jälkeen, ikävöikö se paljon takas Argentiinaan? Ootteko miettiny jäättekö toistaiseks Suomeen asumaan vai muutatte jonnekin muualle?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi vitsit mäkin haluisin niin käydä Boliviassa! Meillä on tulevaisuus vielä ihan auki ja kaikki riippuu oikeestaan siitä miten mun Haaga-Helian restonomilinjan pääsykokeet menee :) meillä kummallakin on kyl kamala ikävä Argentiinaan!

      Poista
  5. aivan ihananoloinen blogitus sulla, niin sellane pelkistetty ja omaperäinen ja pirtsakka! kivoja kuvia ja palvon sun hiuksia, ne on jotku niiin ihanat ! :3

    VastaaPoista
  6. Oii nää Argentina-postaukset on parhaita!!:) Ja siis ihan pakko nyt sanoa et huhh sun body!!:D siis oi tätä kateuden määrää sähä oot ihan täydellinen x)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos, kiva kuulla et tykkäät! Ja wou haha kiitos! ♥ musta taas tuntuu et Argentiinan reissun takia musta on tullu ihan lihapulla :D

      Poista
  7. Upeita ja suloisia kuvia, ihanaa kun sulla on toinen rakas perhe ja koti Argetiinassa ja Argentiina ei sun osalta oo jäänyt vain sinne vaihtovuoden ajalle :) ja vau mikä kroppa! Oot niin kaunis <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Annika ♥ no niinpä, toisaalta ihana ja toisaalta taas ihan kamala juttu kun pitää koko ajan olla ikävöimässä Argentiinaa ja argentiinaihmisiä :(

      Poista